Suuri autoliike osti Audi RS6:n rahoitusyhtiön huutokaupasta, myi sen asiakkaalle ja autoa oltiin luovuttamassa uudelle omistajalle. Ennen luovutusta poliisi kävi irrottamassa auton rekisterikilvet. Kyse on vuosia vanhasta autoverosta – eikä käyttökielto näy ostajan normaalissa Traficom-kyselyssä.
Suomen autokaupassa on noussut esiin lukuisia tapausta, jotka osoittavat, miten ankarasti vanhan autoverovelan seuraukset voivat kohdistua kokonaan muihin kuin veron maksamatta jättäneeseen tahoon. Niiden merkitys ulottuu paljon yksittäisiä kauppoja laajemmalle: kysymys on siitä, saako autonostaja viranomaisen palvelusta olennaisen tiedon auton käyttökelpoisuudesta.
Tässä sarjassa esitellään kaksi tapausta, joita toimistomme hoitaa.
Kysymys kuuluu uskaltaako enää ostaa autoa, sillä uhalla, että se asetetaan vuosienkin päästä käyttökieltoon?
Audi RS6: myyty auto, mutta ei luovutettavia kilpiä
Tietoomme tulleessa ja tarkistetussa Audi RS6 -tapauksessa suuri autoliike hankki auton suuren rahoitusyhtiön huutokaupasta. Liike myi auton edelleen asiakkaalle. Ennen auton luovuttamista poliisi haki ajoneuvon rekisterikilvet 9.11.2026. Toimenpide liittyi auton maksamattomaan autoveroon; ajoneuvoa koskeva autoverotuspäätös oli vuodelta 2021.
Erityisen poikkeuksellista on tämä: auton autoveroperusteinen käyttökielto ei näkynyt Traficomin tavallisen käyttäjän saatavilla olevissa ajoneuvotiedoissa. Käyttökiellon määräämisen täsmällinen ajankohta ei toistaiseksi ole tiedossamme. Tämä ei kuitenkaan muuta tosiasiaa, että poliisi pystyi puuttumaan ajoneuvon käyttöön tilanteessa, jossa kaupan osapuoli ei saanut samasta kiellosta varoitusta normaalissa ajoneuvotietokyselyssä.
Auto oli jo myyty. Kilvet vietiin ennen luovutusta. Tavallisen ostajan Traficom-tarkistus ei paljastanut käyttökieltoa.
Rahoitusyhtiön huutokauppa ja suuren autoliikkeen oma hankintamenettely korostavat ongelman laajuutta. Kyse ei ole siitä, ettei satunnainen ostaja olisi osannut katsoa rekisteritietoja. Myös ammattimaiset toimijat voivat joutua tilanteeseen, jossa autoon kohdistuu viranomaisen käyttökielto, vaikka se ei käy ilmi tavanomaisista julkisista ajoneuvotiedoista.
RS6:lla on ollut lukuisia omistajia siitä lukien, kun se on tuotu Suomeen vuonna 2021. Riippuen hieman laskentatavasta on 1. omistaja ollut 10–15.
Toyota: sama riski ja noin 70 000 euron vaatimus
Toisessa tapauksessa Verohallinto määräsi 21.8.2026 Toyota käyttökieltoon aikaisemman autoveron maksamatta jäämisen perusteella. Verotuspäätös oli annettu ajoneuvon aikaisempaan maahantuonti- ja myyntiketjuun kuuluneelle yritykselle, joka oli sittemmin mennyt konkurssiin. Auto oli tämän jälkeen vaihtanut omistajaa normaalissa kaupallisessa vaihdannassa.
Käyttökielto on johtanut siihen, että auton myöhempi ostaja on vaatinut sen myyneeltä yritykseltä noin 70 000 euroa tai autoveron maksamista. Myyjä ei ollut alkuperäinen verovelvollinen eikä ollut osallistunut veron maksamatta jättämiseen. Käyttökieltopäätöksestä on tehty oikaisuvaatimus, jossa kiistetään Verohallinnon harkinnan lainmukaisuus.
Myös Toyotan tapauksessa on tarkistettu, ettei käyttökielto näy tavallisen käyttäjän saatavilla olevissa Traficomin ajoneuvotiedoissa. Tämä havainto ei yksin kerro, onko tieto jossakin viranomaisen taustajärjestelmässä tai katsastajan erillisessä näkymässä. Ostajan kannalta ero on silti ratkaiseva: se tieto, jonka perusteella viranomainen voi estää auton käytön, ei ole samalla tavalla ostajan tarkistettavissa.
Kolmas, vahvistettu tapaus: Mercedes-Benz GLC 63 AMG ja 70 070 euron purkukanne
Yhtiö A osti Mercedes-Benz GLC 63 AMG -henkilöauton 70 070 eurolla. Auto oli ensirekisteröity 19.2.2019, ja sillä oli kaupantekohetkellä ajettu noin 169 000 kilometriä. Verohallinto oli jo 14.3.2022 määrännyt ajoneuvosta 39 880,45 euron autoveron, joka oli erääntynyt 25.4.2022 ja jäänyt maksamatta. Tiedot ilmenevät käräjäoikeudelle osoitetusta haastehakemuksesta sekä Verohallinnon päätöksestä.
Verohallinto määräsi auton käyttökieltoon vasta 23.5.2025, siis yli vuosi yhtiön tekemän autokaupan jälkeen ja yli kolme vuotta autoveron erääntymisestä. Alkuperäisessä käyttökieltopäätöksessä perusteluiksi ilmoitetaan verotuspäätös, eräpäivä ja se, ettei veroa ollut maksettu. Päätös osoittaa konkreettisesti, kuinka ennen kauppaa syntynyt verovelka voi muuttua auton käyttöä estäväksi päätökseksi vasta myöhemmän ostajan omistusaikana.
Yhtiö ilmoittaa haastehakemuksessaan tarkastaneensa auton asiakirjat huolellisesti ennen ostoa. Sen mukaan maksamattoman autoveron tieto ei ilmennyt ajoneuvorekisterin tiedoista. Tämä on kantajan haastehakemuksessa esittämä tieto; aineistoon ei sisälly erillistä, kaupantekohetkellä tallennettua Traficomin tulostetta. Näin ollen tapaus havainnollistaa samaa tiedonsaantiongelmaa kuin RS6 ja Toyota, mutta tässä merkinnän puuttumista koskeva tieto perustuu nimenomaan oikeudenkäyntiasiakirjassa esitettyyn väitteeseen.
Yhtiö vaatii ensisijaisesti kaupan purkamista ja koko 70 070 euron kauppahinnan palauttamista korkoineen. Toissijaisesti se vaatii maksamatta jääneen autoveron pääomaa, 39 880,45 euroa, viivästysseuraamuksineen hinnanalennuksena ja/tai vahingonkorvauksena. Autoveron pääoma on noin 57 prosenttia auton ostohinnasta.
Tämä on autokaupalle keskeinen uusi tosiasia: piilevä veroriski ei jää pelkäksi käyttökielto-ongelmaksi. Se voi johtaa siihen, että yksi autoliike vaatii koko kauppahintaa takaisin toiselta myyjältä ja samalla syntyy erillisiä korko-, vahingonkorvaus- ja oikeudenkäyntikuluriskejä. Myyjä ei välttämättä ole se taho, jonka veronmaksun laiminlyönnistä koko tapahtumaketju alkoi.
Lopulta löytyy taho, joka ei saa perittyä oikeusteitse saatavaansa omalta sopimuskumppaniltaan, jolloin tämä taho tulee kärsimään tämän tappion. Mikäli tämä sama tappio osuu samaan tahoon useamman auton kohdalla, tarkoittaa se hyvin todennäköisesti konkurssia kyseiselle autoliikkeelle.
Kauppa voi syntyä normaalisti – ongelma paljastuu vasta myöhemmin
Autoverolain 90 §:n nojalla Verohallinto voi määrätä ajoneuvon käyttökieltoon maksamattoman autoveron vuoksi. Säännös sallii poliisin virka-avun ja käyttökiellossa olevan ajoneuvon kilpien haltuunoton. Lisäksi kielto voi pysyä voimassa, vaikka omistus olisi vaihtunut.
Seuraukset ovat käytännössä merkittävät. Kuluttajalle myyty auto voi jäädä luovuttamatta tai muuttua liikennekäytössä käyttökelvottomaksi. Autoliike voi joutua sopimus- ja virhevastuuta koskevaan riitaan. Rahoitusyhtiön vakuuden realisointiarvo voi heikentyä. Kukaan näistä osapuolista ei välttämättä ole ollut tekemisissä veron laiminlyöneen maahantuojan kanssa. Ja tiedossa olevissa tapauksissa jokainen auto on vaihtanut omistajaa useasti.
Tapaukset herättävät välttämättömän kysymyksen: miten voi olla mahdollista, että poliisi saa tiedon auton käyttökiellosta ja pystyy viemään kilvet, mutta autonostaja ei näe kieltoa Traficomin hänelle tarjoamassa palvelussa?
Toinen kysymys on vielä suurempi, uskaltaako enää ostaa autoa?
