Autoa ostaessa, myyjällä on usein jonkinlainen virhevastuu, mikäli autossa ilmenee vika. Tähän virhevastuuseen vaikuttaa kuitenkin moni eri seikka ja yksi niistä on auton ikä. Nämä seikat voivat rajoittaa kuin myös poistaa vastuuta. Mitä vanhempi auto on, sitä rajoittuneempi vastuu on pääsäännön mukaan. Kulumat, jotka tulevat autoon iän ja tyypillisen käytön myötä, eivät kuulu virhevastuun piiriin.
Vaikka auto olisikin myyty “ siinä kunnossa kuin se on “ ja vikoja ilmenee vasta hieman oston jälkeen ne eivät kuulu virhevastuuseen, jos ne ovat odotettavissa ottaen huomioon esimerkiksi auton ajetut kilometrit. Täten myös uudemman auton huono kunto voi olla odotettavissa ilman, että kaupassa olisi tapahtunut virhe.
Mikäli käytetyssä autossa ilmenee vika oston jälkeen on kuitenkin huomioitava, että korjauskulut eivät saa nousta kohtuuttomiksi. Myös virheet, jotka koskevat ajoturvallisuutta ovat hyvä ottaa puheeksi, sillä ne voivat ja usein myös kuuluvat virhevastuun piiriin.
Ilta Sanomien uutinen:
Ostajaa ei voi ainakaan ennakkoluuloiseksi väittää, jos tekee kaupat yli puoli miljoonaa kilometriä ajetusta Mercedes Benz E 200 CDI -henkilöautosta.
Kaupan ollut auto oli otettu käyttöön 2014 ja se oli kiertänyt maailmaan jo 559 000 kilometrin verran. Hintaa valkoisella kulkijalla oli vielä lähes 12 000 euroa.
Jo muutama päivän jälkeen kaupanteosta uusi isäntä löysi vikoja autostaan. Sanomista löytyi parkkitutkista, ilmastoinnista, peruutuspeilistä, turvavyön lukosta, takalasin pyyhkijän moottorista ja lämmityslaitteesta.
Auton ostajan ja myyjän välille syntyi näkemysero siitä, kuuluuko jokin virheistä myyjän vastuulle ja millä summalla myyjäliikkeen tulisi osallistua korjauskuluihin.
Kuluttajalla oli mielessään tarkka summa, jota hän vaati myyjältä. Hän esitti korjauksista 1 892 euron hyvitysvaatimuksen.
Vikalistan omistaja oli kirjannut ajettuaan Mersullaan vasta 500 kilometriä. Hänen näkemyksensä oli, että auto ei vastannut sitä, mitä myyjä oli antanut ymmärtää.
Myyjäliike kiisti kuluttajan vaatimuksen. Myyjä otti tiukan linjan ja totesi, että kun autolla on ajettu yli 500 000 kilometriä, niin silloin voi tulla ilmi piankin kaupanteon jälkeen korjausta vaativia puutteita esille.
Auto oli myyty kosmeettisten vaurioiden osalta sellaisena kuin se oli, mutta sähkökomponenttien käyttöikä oli ylittynyt jo reilusti.
Myyjän mielestä auto vastasi siitä annettua kuvausta ja huomautti, että hintakin oli vain murto-osa uuden hinnasta.
Kuluttajariitalautakunta käsitteli kiistan toukokuussa. Se muistutti, että käytetyn tavaran kaupassa ei yleensäkään sovita yksityiskohtaisesti siitä, millainen tavaran on ominaisuuksiltaan oltava.
Virhearvioinnin perusteena ovat ostajan odotukset: onko käytetyn auton kunto sellainen kuin sen iän ja ajettujen kilometrin perusteella voi odottaa olevan. Myyjä ei vastaa vioista, jotka johtuvat auton normaalista kulumisesta, lautakunta muistutti.
Käytettynä ostettuun autoon saattaa tulla korjattavaa jo piankin kaupanteon jälkeen, mutta kustannukset eivät saa nousta kohtuuttomiksi.
Mersun korjaustarpeet ja -kulut eivät olleet lautakunnan mielestä epätavallisen suuret, sillä autolla oli ajettu paljon ja korjaukset koskivat kuluvia osia, joiden käyttöikä oli jo lopussa. Auto ei ollut huonompi kuin mitä kuluttaja saattoi odottaa.
Lautakunta puuttui kuitenkin turvavyön lukon viallisuuteen, mikä oli tullut ilmi heti kaupanteon jälkeen. Kyse oli viasta, joka vaikutti ajoturvallisuuteen.
Aivan turhasta asiasta kuluttaja ei siis kiistellyt. Yksimielinen lautakunta suositti, että myyjä hyvittää turvavyön lukosta 50 euroa – siis ihan kunnon kahvirahat.
Olkaa yhteydessä meidän osaaviin lakimiehiimme, mikäli teillä heräsi kysymyksiä!
Yhteystiedot löytyvät seuraavasta linkistä:
Comments