Autossa pian kaupan tekemisen jälkeen ilmenevä vika aiheuttaa paljon erilaista mielipahaa sekä taloudellista vahinkoa. Myyjä vastaa autossa olevista virheistä lain sanelemien sääntöjen perusteella. Myyjän virhevastuusta voit lukea enemmän useista artikkeleistamme, esimerkiksi tästä. Kun autossa on myyjän vastuulla oleva virhe, voi ostajalla olla tällöin oikeus saada myyjältä korvausta auton virheellisyydestä aiheutuneista erilaisista kustannuksista. Tässä artikkelissa käsitellään juuri auton virheellisyydestä aiheutuvia kustannuksia ja niiden korvattavaksi tulemisen edellytyksiä.
Mitä laki sanoo auton virheellisyydestä johtuvista vahingoista?
Kuluttajansuojalain mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Samanlainen oikeus korvaukseen on myös ostajan perheenjäsenellä, joka kärsii virheen vuoksi vahinkoa. Asia vaikuttaa siis varsin selkeältä – ostaja tai hänen perheenjäsenensä voi vaatia korvausta kärsimistään vahingoista, jos ne johtuvat auton virheellisyydestä. Ratkaisevaa on juuri auton virheellisyys. Ensimmäiseksi onkin ratkaistava se, että autossa todellisuudessa on lain tarkoittama virhe. Kun tämän virheen olemassaolo on todettu, voidaan siirtyä vaatimaan korvauksia virheestä aiheutuneista kuluista.
Aivan kaikki vahingot eivät kuitenkaan tule automaattisesti korvattavaksi. Laissa on nimittäin tehty ero välillisten ja välittömien vahinkojen välillä. Välittömällä vahingolla tarkoitetaan sananmukaisesti suoraan ja välittömästi auton virheellisyydestä aiheutunutta vahinkoa. Välillisiä vahinkoja ovat puolestaan virheestä epäsuorasti johtuvat vahingot. Lain tarjoamat määritelmät eri vahinkolajeille ovat varsin avoimet eivätkä anna suoraa vastausta siihen, mihin kategoriaan kukin vahinko tai kulu kuuluu. Vastaukset näihin kysymyksiin ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa tuomioistuinten ratkaisukäytännön ja tuhansien sivujen pituisen oikeuskäytännön kautta. Esimerkkinä välittömästä vahingosta toimivat esimerkiksi vian paikantamisesta aiheutuneet kustannukset, matkakulut sekä auton mahdolliset hinauskulut. Syy-yhteys vahingon ja auton virheellisyyden välillä on välillisissä vahingoissa puolestaan pidempi – välillistä vahinkoa on esimerkiksi lähtevältä lennolta myöhästyminen sen vuoksi, että auto hajoaa kesken matkan.
Erottelu näiden kahden vahinkolajin välillä on tärkeää, sillä myyjän vastuuta välillisistä vahingoista on rajoitettu. Lain mukaan myyjä vastaa välillisistä vahingoista ainoastaan tuottamuksen taikka erityisen sitoumuksen antamisen perusteella. Tuottamuksella tarkoitetaan huolimattomuutta – myyjän on siis täytynyt toimia huolimattomasti autoa myydessään, jotta myös välilliset vahingot tulevat korvattavaksi. Nämä vahingot lankeavat myyjälle myös silloin, kun myyjä on myynyt auton tietoisena siitä, että se ei vastaa kauppasopimusta. Huolimattomuuden rima on asetettu jonkin verran arkikielessä esiintyvää huolimattomuutta korkeammalle – muutoinhan myyjän voitaisiin käytännössä aina toimivan huolimattomasti, jos auto ei vastaa sovittua ja on sillä perustella virheellinen.
Välittömistä vahingoista myyjä vastaa käytännössä aina suoraan virheen perusteella. Lain mukaan myyjä voi vapautua vastuusta, jos hän pystyy näyttämään toteen, että vahinko on aiheutunut hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta seikasta, jota hän ei ole voinut kohtuudella ennakoida tai välttää. Vastuu on kuitenkin asetettu varsin ankaraksi, ja myös melko fiktiivinen mahdollisuus vaikuttaa vahingon syntymiseen estää vastuusta vapautumisen. Esimerkiksi auton valmistusvirhe ei koskaan vapauta myyjää vastuusta, sama koskee auton varastoinnista aiheutuneita virheitä.
Mistä kuluista voin vaatia korvausta välittöminä vahinkoina?
Välittömänä vahinkona tulevat korvattavaksi ensinnä auton korjaamisesta aiheutuneet kulut. Autossa olevan ja myyjän vastuulla olevan vian korjauttaminen on välitöntä vahinkoa – nämä kustannukset tulevat usein korvattavaksi myös hinnanalennuksen kautta, mutta tällä ei käytännössä ole merkitystä, ostaja saa myyjältä rahamääräisen korvauksen aiheellisista korjauskuluista. Lähellä korjauksesta aiheutuvia kuluja ovat auton virheellisyydestä aiheutuneiden erinäisten selvityskulujen korvaaminen. Myös nämä selvittelykulut ovat välitöntä vahinkoa ja kuuluvat myyjän vastuulle. Tällaisia kuluja ovat muun muassa matkapuhelinkulut sekä huoltoliikkeen laskuttamat viandiagnosoimisesta syntyneet kustannukset. Myös lausunnon hankkiminen puolueettomasta korjausliikkeestä on välitöntä vahinkoa, jos lausunto on tarpeen esimerkiksi selvitykseksi vian laadusta riitaisessa tilanteessa.
Myyjän vastuulle kuuluvia välittömiä vahinkoja ovat myös auton hinaamisesta ja muusta kuljettamisesta syntyneet kulut. Myyjä vastaa siten auton hinaamisesta korjaamolle tai takaisin myyjän liikkeeseen.
Välitöntä vahinkoa on myös auton seisomisesta syntyvä vahinko taikka sijaisauton hankkimisesta aiheutuneet kulut. Edellytyksenä on ostajan todellinen tarve autolle – jos autoa ei tarvita, ei ostajalle aiheudu auton viallisuudesta välitöntä vahinkoa. Jos ostaja ei ota sijaisautoa, tulee korvattavaksi seisontapäiväkorvaus, joka tulee maksettavaksi jokaiselta päivältä, kun auto ei ole käytettävissä. Korvauksen määrä lasketaan liikennevahinkolautakunnan määrittämän taulukon mukaan ja sen määrä määräytyy auton arvon perusteella. Kalliin auton kohdalla korvaus voi olla yli 30 euroa päivässä. Jos ostaja tarvitsee sijaisauton ja ottaa sellaisen käyttöönsä, vastaa myyjä pääsääntöisesti 94 prosentin osuudesta vuokraamisesta syntyneistä kuluista. Ostaja joutuu osallistumaan kulujen maksamiseen, sillä muutoin ostaja hyötyisi myyjän kustannuksella siitä, että hän voi ajella vapaasti kuluttamatta omaa autoaan.
Suoraan auton virheellisyyden perusteella tulevat korvattavaksi myös ostajan kohtuulliset asianajokulut. Jos auton virheellisyydestä ja kulujen korvaamisesta ei päästä yhteisymmärrykseen on asia mahdollista viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos auton katsotaan olevan virheellinen, joutuu myyjä korvaamaan muun ohella myös ostajan asianajokulut.
Jos autokauppa päädytään purkamaan autossa olevan virheen perusteella, voi ostaja vaatia korvausta myös osamaksukaupasta ja auton turhasta rahoituksesta aiheutuneista kustannuksista.
Välillisenä vahinkona korvattavaksi tulevat kustannukset
Välillisenä vahinkona tulevat edellä mainitulla tavalla korvattavaksi sellaiset vahingot, jotka aiheutuvat epäsuorasti auton virheellisyydestä. Tällaista vahinkoa ovat muun muassa jo mainittu lennolta myöhästyminen taikka toisen sopimuksen täyttämättä jäämisestä aiheutunut voiton menettäminen. Jos auto on ollut tarkoitus myydä eteenpäin parempaan hintaan, mutta autoa ei voida sen viallisuuden vuoksi myydä, on saamatta jäänyt luovutusvoitto välillistä vahinkoa.
Välillisenä vahinkona voidaan arvioida myös olennaista käyttöhyödyn menettämistä, kun auton ostaja ei pysty ajamaan autollaan. Käyttöhyödyn menetyksestä ei välttämättä tarvitse aiheutua taloudellista vahinkoa.
Vaikka auton virheellisyydestä aiheutuu paljon erilaista harmia, ei tavanomaista mielipahaa suomalaisen lain mukaan korvata. Auton virheellisyyden ja sen käytön estymisen aiheuttamasta kärsimyksestä ei siten voi saada korvauksia, vaikka kyseessä olisi ollut kuinka odotettu ja haluttu auto tahansa.
Ostajalle asetettu vaatimistaakka ja näytön antaminen
Suomalaisessa oikeudessa ostajalle on asetettu vaatimistaakka. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomioistuin ei voi tuomita suurempaa korvausta kuin mitä ostaja on vaatinut. Vaikka tuomioistuimen tiedossa olisi se, että vahinkoa on syntynyt 2 000 euron edestä, ei tuomioistuin voi tuomita enempää kuin 1 000 euron korvauksen, jos ostaja on tätä vaatinut. Näin on tapahtunut useissa oikeudenkäynneissä ja onkin tärkeää asettaa vaatimukset oikean suuruisiksi. Mitään miljoonakorvauksia ei pienestä viasta kuitenkaan tule vaatia – vaatimusten tulee olla kohtuullisia niiden perusteena olevaan vikaan nähden. Eri vahingoista on kustakin vaadittava korvausta erikseen.
Vaatimistaakan ohella on ostajalle asetettu näyttötaakka vahinkojen aiheutumisesta ja niiden suuruudesta. Ostajan täytyy siis näyttää toteen vahingon syntyminen virheen perusteella ja sen rahamääräinen arvo. Tämä onnistuu muun muassa kuittien tai muiden tositteiden tai lausuntojen perusteella. Näiden näyttäminen on tärkeää, sillä tuomioistuin joutuu hylkäämään korvausvaatimuksen, jos sille ei ole asetettu riittävää selvitystä ja sen esittäminen olisi ollut ostajalle helppoa.
Mikäli tarvitsette oikeudellista apua, otattehan yhteyttä ammattitaitoisiin lakimiehiimme!
Comments