Ei ole liioiteltua korostaa jarrujen merkitystä autossa. Ne ovat tärkeä osa auton turvallisuutta ja voivat ratkaista sen, pidetäänkö autoa tieliikennekäyttöön soveltuvana. Jarrupalat myös kuluvat varsin nopeasti, joten ne usein aiheuttavat riitoja autokauppojen yhteydessä, kun palat eivät ole siinä kunnossa kuin mitä myyjä lupasi. Tässä kirjoituksessa käydään läpi kuluttajariitalautakunnan ratkaisuja liittyen kuluttajien autoista viallisten jarrujen vuoksi tekemiin valituksiin.
Autokauppojen jarruja koskevat virheet liittyvät käytännössä toiseen kahdesta seikasta. Ensinnä autossa voi olla virhe, jos sen jarrut ovat erityisen huonossa kunnossa tai hajoavat tavanomaista nopeammin – auto ei siis vastaa sitä mistä on sovittu ja mitä kuluttuja voi autolta ja sen kunnolta odottaa. Toiseksi auto voi olla virheellinen niin sanotun tiedonantovirheen perusteella – tällä tarkoitetaan sitä, että auto ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjätaho on autosta antanut.
Autojen virhetilanteista yleensä
Kuluttajansuojalaki sisältää yleisen virhesäännöksen, jota pidetään lähtökohtana arvioitaessa kaupatun auton virheellisyyttä. Säännöksen mukaan autossa on virhe, mikäli se ei vastaa sitä, mistä voidaan katsoa sovitun. Usein kauppasopimuksessa ei kuitenkaan yksityiskohtaisesti sovita auton kunnosta ja ominaisuuksista. Tällöin auton virheellisyyttä arvioidaan kuluttajan perusteltujen odotusten perusteella. Auton katsotaan tällöin olevan virheellinen, mikäli se ei vastaa sitä, mitä kuluttaja voi sen kaltaisilta autolta yleisesti odottaa. Siihen, mitä kuluttaja autolta voi perustellusti odottaa vaikuttaa muun muassa auton hinta muihin vastaaviin verrattuna, sen ikä, sillä ajetut kilometrit sekä autosta myyjän autosta antamat tiedot. Uudelta ja vähän ajetulta autolta kuluttaja voi luonnollisesti odottaa enemmän kuin vanhalta autolta. Uuden auton ostaja voi olettaa toimivan moitteettomasti jo pidemmän aikaa.
Tämän ohella autosta tehtyä kauppaa voi rasittaa niin sanottu tiedonantovirhe. Tällä tarkoitetaan sitä, että auto ei vastaa myyjän tai muun aiemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun on antanut tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kauppaa. Kauppaa rasittaa tiedonantovirhe myös niissä tapauksissa, joissa myyjä on ollut tietoinen jostakin auton viasta tai ominaisuudesta, mutta on jättänyt kertomatta jonkin seikan. Myyjällä on siten tiedonantovelvollisuus. Edellytyksenä tiedonantovirheelle on, että virheellisen tiedon tai tiedon antamisen laiminlyömisen voidaan katsoa vaikuttaneen kauppaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että ostaja ei olisi tehnyt samaa kauppaa, jos hänellä olisi ollut kaikki oikeat tiedot autosta – hän olisi esimerkiksi voinut tehdä tarjouksen samasta autosta, mutta vain alhaisemmalla kauppahinnalla.
Virheellisen myynti-ilmoituksen vaikutus kauppaan
Kuluttajariitalautakunta on ottanut kantaa tapaukseen, jossa oli kyse kauppaa mahdollisesti rasittavasta myyjän tiedonantovirheestä. Myynti-ilmoituksen mukaan autossa oli tavallisia jarruja arvokkaammat ABS-jarrut, joita autossa ei todellisuudessa ollut. Myyjän mukaan kuluttajalle oli kaupantekohetkellä kerrottu, että autossa ei ole ABS-jarruja ja ostaja olisi saanut tästä myös selon tarkastamalla auton huolellisesti ennen kaupan solmimista. Lautakunnan tuli ratkaista, saiko kuluttaja vain luottaa myyjän antamiin tietoihin vai olisiko hänen pitänyt olla tietoinen siitä, että autossa ei todellisuudessa ollut mainostettuja ABS-jarruja.
Lautakunta vahvisti ratkaisussaan oikeudellisen periaatteen, jonka mukaan kuluttajalla ei ole erityistä velvollisuutta tarkastaa tavaraa ennakkoon, vaan hän voi luottaa myyjän autosta antamiin tietoihin. Välttyäkseen tiedonantovirheeltä olisi myyjän oikaistava markkinoinnissa annettu virheellinen tieto ennen kaupan tekemistä. Myyjällä ei kuitenkaan ollut esittää näyttöä siitä, että kuluttajalle oltaisiin todellisuudessa kerrottu auton jarruista ennen kaupan solmimista. Virheellisellä tiedolla oli lautakunnan mukaan mahdollista vaikutusta kauppaan ja erityisesti kauppahintaan. Näillä perusteilla lautakunta totesi tiedonantovirheen olemassa olon ja suositti myyjä antamaan ostajalle hinnanalennusta jarrujen arvon verran.
Toisessa tapauksessa oli kyse jälleen ABS-jarrujen puuttumisesta. Tällä kertaa autossa olisi kuulunut olla kyseiset ABS-jarrut auton rekisteriotteen perusteella. Virheellinen tieto oli päätynyt rekisteriotteeseen auton katsastamisen yhteydessä. Rekisteriotteeseen oli merkitty virheellinen valmistenumero. ABS-jarruista ei ollut mainintaa auton mainonnassa eikä kauppasopimuksessa – autoa ei myyjän mukaan ollut myyty ABS-jarrullisena. Auton maahantuojan mukaan ABS-jarrut eivät kuuluneet edes auton lisävarusteisiin.
Kuluttajariitalautakunnan mukaan kuluttajalle ei ollut annettu virheellistä tietoa muutoin kuin väärän valmistenumeron muodossa. Tavallinen autonostaja ei myöskään pystyne pelkän valmistenumeron perusteella päättelemään auton varustelutasoa. Lautakunnan mukaan tapauksessa ei ollut näyttöä virheellisen tiedon antamisesta, joten se hylkäsi ostajan vaatimuksen hinnanalennuksesta.
Jarrujen ennenaikainen rikkoutuminen
Tässä kuluttajariitalautakunnan ratkaisemassa tapauksessa oli kyse ennenaikaisesti hajonneesta auton jarrujen ESP-yksiköstä – ESP-jarruilla tarkoitetaan elektronisella vakautusjärjestelmällä varusteltuja jarruja. Yksikössä ilmeni vika yhdeksän vuoden ja 137 000 ajokilometrin jälkeen. Myyjän mukaan auto oli normaalikuntoinen sen korkeahkoon ikään nähden ja kielsi oman vastuunsa hajonneesta osasta. Myyjän mukaan auto oli ollut virheetön myyntihetkellä.
Lautakunnan mukaan ESP-järjestelmä oli hajonnut auton ikään nähden epätavallisen nopeasti, joten auton katsottiin olleen virheellinen. Myyjä ei myöskään osoittanut, että ostaja olisi toiminut jollakin tapaa huolimattomasti myötävaikuttaen vian syntymiseen. Auton katsottiin näillä perustein olleen virheellinen jo kaupantekohetkellä, jolloin virhe kuului myyjän vastuun alaan. Lautakunta suositti myyjää antamaan ostajalle 400 euron hinnanalennuksen. ESP-yksikön vaihtokustannukset olivat noin 1400 euroa, mutta lautakunnan mukaan auto tuli korjauksen myötä parempaan kuntoon kuin mitä se oli aiemmin ollut – autoon vaihdettiin jo kuluneen jarruyksikön tilalle täysin uusi yksikkö, jonka voidaan katsoa nostavan auton arvoa.
Kuluttajan täytyy sietää jarrujen vikoja vanhoissa autoissa
Kyseisessä tapauksessa oli kyse autosta, jossa huomattiin olevan erinäisiä vikoja pian kaupan solmimisen jälkeen. Autolla oli tällöin ajettu noin 220 000 kilometriä. Myyjä vetosi auton seitsemän vuoden ikään sekä suuren kilometrimäärään. Tämän lisäksi myyjän mukaan oli mahdotonta selvittää sitä, mistä vika oli saanut alkunsa ja mikä oli sen aiheuttaja.
Lautakunnan kannan mukaan kuluttaja ei auton ikä ja sillä ajetut kilometrit huomioon ottaen voinut odottaa auton olevan virheetön ja hänen olisikin tullut varautua auton kuluneisuuteen ja siitä seuraaviin korjaustarpeisiin. Näillä perustein lautakunta totesi, että autossa ei ollut lain tarkoittamaa virhettä ja hylkäsi kuluttajan tekemän vahingonkorvausvaatimuksen.
Loppupäätelmä
Auton jarruihin liittyy siten kahdenlaisia, edellä käsiteltyjä, mahdollisia virhetilanteita. Näistä molemmista tilanteista löytyy myös niitä erikseen käsitteleviä artikkeleitamme. Ennenaikaista hajoamista koskevat tilanteet ratkeavat pääsääntöisesti siihen mitä kuluttaja voi autolta sen ikään nähden odottaa. Tiedonantovirheen tulevat kyseeseen usein puhuttaessa uusista autoista ja tilanteista, joissa auton varustelutaso ei vastaa mallina esiteltyä autoa tai autosta annettuja tietoja.
Mikäli tarvitsette apua autokauppaan liittyvissä virhetilanteissa, otattehan yhteyttä ammattitaitoisiin lakimiehiimme!
Comentários